Paha paha virhe

Hei taas pitkasta aikaa. Ei ehditty kirjoittaa mitaan Indonesiasta, koska oli niin paljon muuta tekemista. Kaksi viikkoa oli ihan liian lyhyt aika sinne, ja oli paha paha virhe ettei suoraan otettu kahden kuukauden viisumia ja oltu pidempaan. Indonesia meni suoraan maat joihin pitaa paasta mahdollisimman pian uudelleen -listan karkeen, jopa ennen Laosia. Turisteja oli kuitenkin tosi vahan, ilmeisesti erilaiset luonnonmullisukset ovat verottaneet turismia Indonesiassa ja Sumatralla. Turistien vahyydesta johtuen ihmiset olivat suunnattoman iloisia nahdessaan lankkarin hikisen ja punoittavan naaman, ja joka puolella kulkiessaan 'hello mister' -huudahduksia kuului sielta taalta. Erilaiset turistin nyhtamistavat ja huijaukset olivat harvassa, ja yleisesti ottaen hintojen, ilmaisten neuvojen yms. kanssa ei tarvinnut olla ollenkaan niin tarkkana kuin indokiinassa, ja erityisesti Vietnamissa. Ihmiset tuntuivat neuvovan turistia mielellaan, ja olivat jopa vasyttavan kiinnostuneita ja halusivat aina jutella ja kysella, usein jopa ilman taka-ajatuksia. Nahtiinpa Jakartassa myos koko aasian mittakaavassa sellainen harvinaisuus kuin taksikuski joka laittoi mittarin paalle pyytamatta, ja ajoi suoraa reittia perille.

Jakartassa ehdittiin olla muutama paiva. Indonesia vaikuttaa melko jakaantuneelta maalta, eli on niita joilla on ja niita joilla ei ole. Ne joilla on, ovat suureksi osaksi Jaavalla ja Jakartassa. Tasta osoituksena eksyimme livemusaa etsiessamme vahingossa baariin, missa yksi olut olisi maksanut yli 10 euroa ja puvut paalla olevat tarjoilijat suosittelivat erityisesti 100-300 euron arvoisia viski- ja konjakkipulloja. Totesimme nopeasti etta taisimme tulla vaaraan paikkaan ja lahdimme etsimaan budjetillemme paremmin sopivaa paikkaa.

Sumatralla vietimme muutaman paivan Bugittinggi -nimisessa pikkukaupungissa, ja kavimme kiipeamassa tulivuorelle. Reissu tehtiin yolla taskulampun valossa niin, etta ehtisimme auringonnousuksi perille. Lahdimme vahan puolivillaisesti matkaan, kun ajattelimme ettei matka olisi niin raskas kuin Laosissa tekemamme kahden paivan vaellus. Huomasimme kuitenkin jossain vaiheessa, etta matka on pidempi (oppaan mukaan yhteensa 30km, ensin jyrkkaan ylamakeen ja takaisin samaa reittia), maasto hankalampaa, mutta kuljemme nopeammin emmeka pida taukoja. Loppujen lopuksi kavelimme siis n. 13 tuntia yhteen menoon pitaen vain yhden tunnin ruokatauon, ja reissu oli fyysisesti todella raskas, ehka jopa vahan liian raskas. Mutta nakyma tulivuoren huipulla oli uskomaton, eli vaivannako kannatti ehdottomasti.

Tulivuorelle kiipeamisen jalkeen tarvitsimme lepoa ja rauhoittumista, joten suuntasimme danau Maninjau -nimiselle jarvelle lepailemaan ja uimaan. Myos jarvella maisema oli todella kaunis, ja erityisesti toisessa majapaikassamme riisipeltojen keskella luonto todella rauhoittavasti lahella. Naimme lepakoita, possumeja ja bussin ikkunasta myos monitoriliskon. Maninjaulla naimme myos Indonesian kauniin luonnon kaantopuolen, eli maanjaristysten ja mutavyoryjen aiheuttamia tuhoja.

Palattuamme Jaavalle suuntasimme viela muutamaksi paivaksi meren rannalle Pangandaraniin, koska olin kuullut etta siella on hyva harjoitella surffaamista. Pangandaranissa tormasimme seitseman hengen suomalaisporukkaan, jotka olivat kiertaneet Indonesiaa, ja jotka eivat olleet tehneet samaa virhetta kuin me, eli heilla oli kahden kuukauden viisumit. Pangandaranissa vietimme aika paljon aikaa suomalaisporukan ja paikallisten surffareiden kanssa, ja yksi huipentuma oli se kun eras paikallinen oli kaantanyt avustuksellamme Indonesialaisen biisin suomeksi ja esitti sen meille nuotiolla. Paasin myos surffaamaan pari kertaa, sitahan varten sinne mentiin. Kavimme myos snorklailemassa ja naimme paljon hienoja ja varikkaita kaloja ja koralleja. Lahto Pangandaranista ja koko Indonesiasta tuntui haikealta, koska olimme tormanneet niin moniin alyttoman mukaviin ihmisiin kahden viikon aikana.

Nyt olemme Sydneyssa. Olo tuntuu koyhalta, koska kaikki on niin paljon kalliinpaa kuin aasiassa. Suunnitelmissa olisi kayda rannalla, vuorilla, ja katsomassa kaynnissa olevan Gay Mardi Gras -tapahtuman suurta Gay Pride paraatia. 1.3 sitten lennamme Buenos Airesiin.