Vappuaamu, jyskyttävä päänsärky, jano, huono olo, sängystä nousemisen jälkeen pitää vetää syvään henkeä. Luulette tietysti että vapun juhliminen on ollut liiallista, mutta ei vuoristotauti vaivaa edelleen. On kylläkin epäreilua että olo on kuin vuosisadan krapulassa juomatta tippaakaan. Vappuaaton ja vappupäivän juhlinta Potosissa oli selvästi Suomalaista vaisumpaa. Vappupäivän marssit ja mielenosoitukset sen sijaan olivat Suomalaisia vastaavia rajumpia. Osa marssijoista paukutteli jo tututuksi tulleeseen tapaan ilotulitteita, ja osa taisi räjäyttää myös pieniä paloja dynamiittia parin räjähdyksen voimakkuudesta päätellen.
Mari aiemmin mainitsi Santa Cruzin alueen asukkaiden nihkeähköstä suhtautumisesta Che Guevaraan. Täälla kysyttäessä vastaus saattaisi olla toisenlainen. Santa Cruz on Bolivian vaurainta aluetta, ihmiset ovat poliittisesti enemmän oikealla ja vastustavat vasemmistolaista presidenttiä Evo Moralesia (Bolivian ensimmäinen alkuperäisväestöön kuuluva presidentti, joka muuten tunnetaan Che Guevaaran kannattajana ja ihailijana). Täällä presidentin kannatus näyttää hyvin vankalta, ainakin vertailemalla graffittien sisältöä täällä ja Santa Cruzissa. Evo Morales on ottanut politiikalle voimakkaan vasemmistolaisen suunnan, ja mm. ottanut armeijan ja poliisin avustuksella valtion haltuun kaasukenttiä ja sähköyhtiöitä. Kuuleman mukaan hän myös pyrkii jakamaan maanomistusta uusiksi ottamalla maata vauraammilta espanjankielisiltä maanomistajilta ja jakamaan sitä köyhemmille alkuperäisväestön edustajille. Suunnitelmat eivät luonnollisestikaan ole miellyttäneet enemmän maata omistavia, joten Santa Cruzin alueen pyrkimykset itsehallintoon ovat voimistuneet, ja maanviljelijät ovat uhanneet perustaa itsepuolustusjoukkoja estämään maiden uusjakoa. Boliviassa on siis melkoiset poliittiset jännitteet, toivottavasti olosuhteet pysyvät rauhallisina.
Meidän oli tarkoitus lähteä tänä aamuna pois Potosista Uyuniin, mutta yöllä Mari alkoi voida tosi huonosti. Aluksi säikähdin toden teolla ja luulin että Marille tulee pahoja vuoristotaudin oireita (jotka voivat olla vaarallisia, ja joiden ilmaantuessa on lähdettävä heti alemmas), mutta kun mukaan tuli oksentelun lisäksi ripulia ja kuumetta ymmärsimme että kyseessä on jälleen tavallinen mahatauti tai ruokamyrkytys. Emme siis voineet lähteä tänään kaupungista, ja jäimme odottamaan ja toivomaan että Marin kunto kestäisi matkustusta huomenna. Minulla nuo vuoristotaudin oireet jatkuvat edelleen, joten olemme nyt molemmat aika kurjassa kunnossa. Matkalla ei aina ole mukavaa, ja tämä päivä ei todellakaan kuulu reissun tähtihetkiin. Pidämme peukkuja että huominen olisi parempi :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Toivottavasti olo tänään jo helpotti, ja pääsitte matkaan! Täällä vappu meni rauhallisesti kavereita nähdessä: pe olimme Miljan ja Samun tupareissa, la päivällä kävin yksin tsekkaamassa työväen marssin ja Jeesus-marssin (Smile, Jesus loves you), ja illalla Maarit ja Petrellin Jenni tulivat meille saunomaan ja pelailemaan. Su poikkesimme vielä kummiperheen luona. Jos yhtään lohduttaa, niin la ja su sää oli kovin kolea ja osin sateinen. Terveisiä pojilta!
VastaaPoista